lauantai 8. joulukuuta 2012

Oireettomuutta aallon pohjalla

Kuten arvelinkin etukäteen, niin tämä viikko on ollut jännittävä ja tunteet on heitelleet laidasta laitaan. Alkuviikosta olin vielä niin innoissani ja varma onnistumisesta, mietin jo mitenhän aikaisin vois tehdä testin.. kun niitäkin muutama on tuolla kaapissa. 

Sitten tuli torstai ja pp.9, sinä päivänä vaan jostain tuli se ajatus, että tämä ei olekaan onnistunut. Ja kun sen kerran sain päähän, niin eihän se sieltä pois lähtenyt. Silloin käytiin kyllä pohjalla ja tuntui, etten pystynyt mitään muuta ajattelemaankaan. Siitä taas tuli syyllinen olo, kun en olisi jaksanut touhuta neidin kanssa ja vaikka olinkin hänen kanssaan, niin en kuitenkaan ollut täysin läsnä. Ja koska tapanani on alkaa murehtimaan asioita etukäteen (vähän turhankin paljon toisinaan), niin menin ajatuksissani jo tulevaan/tuleviin hoitoihin. Aloin miettimään, että miten jaksan ne? IVF-hoidon aloittaminen alusta asti on hiukan isompi juttu kuin tämä pakastealkion siirto. 

Mietin myös sitä vaihtoehtoa, että lisää hoitoja ei tehtäisi ja että meidän perheemme olisi tässä. Minä, mies ja neiti. Kun sen päätöksen tekeminen olisikin noin helppoa, kun tietäisikin varmuudella, että myöhemmin ei kaduta. Ehkä juuri siitä syystä en uskalla jättää leikkiä tähän. Tuleehan tässä taukoa kuitenkin, jos käykin niin, että en tule nyt raskaaksi. Jonotus n. 6kk ja jos tuleva IVF-hoito venyisikin kesätauon jälkeen syksylle, niin silloin siirrettäisiin loppuvuoteen kiireisen syksyn takia. Olen näillä näkymin menossa töihin syksyllä ja neiti aloittamassa päivähoidon, joten siihen saumaan en halua hoitoa aloittaa. Tuossa tauon aikana ehtisi miettimään, että mille uuden hoidon aloittaminen tuntuu.

Edelleenkään en siis testiä ole tehnyt, joten kaikki tuo raskaana-ei raskaana ajatusleikki on vain mun päässä. Mitään oireita ei ole; ei raskauteen viittavia, eikä siihen suuntaan että menkat ois alkamassa. Huomenna olis jo pp.12, että kyllä kai siinä testissä jotain jo näkyisi, jos on näkyäkseen? Maanantaina viimeistään veritestiin ja tulos sitten samana tai seuraavana päivänä. 

2 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Voi, toivotaan parasta ja kovasti onnistumisen tuulia sinun tuleviin päiviisi! Oireettomuuskin voi olla hyvä uutinen. Kirjoittele sitten miten kävi. Uusi hoito on tietysti raskasta, mutta niin saattaisi elämä olla ilman toista lastakin. Koskaanhan ei tiedä.

    VastaaPoista