maanantai 25. maaliskuuta 2013

Neuvolakuulumisia

Odotettu neuvolakäynti koitti viimein tänään. Vaikka eihän noissa mitään ihmeellistä ole näin toisella kierroksella ollessa, mutta sydänäänien kuuleminen on kuitenkin aina yhtä ihanaa ja ihmeellistä. Ja kun tähän mennessä nuo mahassa tuntuneet liikkeet on olleet niin hentoisia, niin kyllähän sitä vähän kaipaa jotain todistusaineistoa siitä, että mahassa voidaan hyvin.

Painoa oli tulut edelleen maltillisesti, tähän mennessä on tullu vain 500g. Ja kun alussa paino tippu sen kilon verran, niin tässähän mennään vielä miinuksella :)
Verenpaineet oli hyvät ja yllättäen hemoglobiinikaan ei ollu laskenut kuin himpun verran. Joten ainakaan näillä näkymin ei ole tarvetta aloitetta lisärautaa.
Sydänääniä kuunneltiin tällä kertaa rauhassa, toisin kuin NT-ultrassa ja lääkärineuvolassa. Sykkeet oli aikalailla samaa luokkaa kuin neidistä aikanaan. Viikon päästä saadaan toivon mukaan selvyyttä siihen, että kumpi tuolla mahassa möyrii. Mies meinaa (tai toivoo), että poika ja musta tuntuu, että tyttö.

SF-mittaa ei vielä mitattu, mutta kyllähän tuo terkkarikin meinas, että komea maha on. Iso maha myös alkaa tuntumaan ja välillä olo on jo varsin kömpelö. Tahtia on pitäny löysätä, kun muuten alkaa ikävästi  kiristään mahaa ja vihlomaan. Neidin nostaminen ja kantaminen tuntuu kivasti tuolla mahassa. Ilmeisesti myös tuolla lantion seudulla tapahtuu jotain löystymistä, koska välillä särkee ikävästi sieltä ja se tahtoo häiritä nukkumista.
Jottei nyt menis kuitenkaan ihan "valittamiseksi", niin todettakoon, että helpolla tässä on kuitenkin mielestäni päässyt tähän asti. Pystyn ja jaksan touhuta neidin kanssa ja lenkilläkin olen käynyt koiran kanssa. Mitä nyt viimeisen viikon aikana mun flunssailun vuoksi, mies on joutunut hoitamaan kaikki lenkit. Lisäksi puolivälikin häämöttää jo ensi sunnuntaina, joten huimaa vauhtia tämä aika on mennyt <3

Mutta nyt unille, jotta jaksaa viettää huomisen päivän junassa neidin kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti