Itse ultrakäynti oli aika lyhyt, mutta tärkein kuitenkin saatiin selville eli että meiän pienellä on kaikki hyvin. Eikä meilläkään ollut kummempia kysymyksiä mielessä :) Rakenneultra varattiin jo pääsiäisen jälkeiselle viikolle. Nyt se tuntuu niin kaukaiselta, mutta pianhan se jo koittaa ja sitten onkin jo kevät.
Uutta ja ihmeellistä tapahtui myös neidin elämässä. Hän päätti viimeinkin lähteä kävelemään :) Sitä on jo odoteltukin hartaasti, mutta neitimme päättää pelata varman päälle. Hän on harjoitellut kovasti tukea vasten kävellen ja ottanut muutamia askelia ilman tukeakin, kunnes nyt sitten päätti uskaltaa. Koska siitä uskalluksesta se on näyttänyt olevan kiinni.
Nyt tästä raskaudesta kai uskaltaisi sitten jo puhua vapautuneemmin. Vähän kyllä jo mietin tänään muskarissa, että näinköhän joku jo arvaileekin mielessään. Kun tuntuu, että maha pömpöttää jo kivasti. Vaikka onhan tuossa päällä vielä kerros "vararavintoa", joten ehkä senkään takia ei kukaan uskalla vielä kysyä. Töihin ilmoittelen varmaan siinä vaiheessa, kun pitäs ilmoittaa kesälomapäivistä. Olen siis ilmoittanut tulevani syksyllä töihin ja miettiväni vielä, että miten paljon pidän lomapäiviä hoitovapaan perään. Kaiken varalta täytyy myös hakea neidille päivähoitopaikkaa, että jos jokin menisikin pieleen ja joutuisin syksyllä töihin. Jos jään kotiin äitiyslomalle, niin sitten neiti jää myöskin vielä kotihoitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti